Striimausrautaa

2018-01-04T23:14:50+02:00

Kirjoitin LinkedIniin kohta kaksi vuotta sitten (silloin kun “kolmella pointilla” oli vielä jokin oma sivumerkityksensä:-) blogauksen, jonka asiaa alan nyt tuoreuttaa tänne pikkuhiljaa eli “slow blogaamalla”. Allaolevaa kuvasettiä striimausraudasta aasinsiltana käyttäen kirjaan kokemuksia ja näkemyksiä… striimausraudasta eli -laitteista (ja kenties joskus jotain “isompaakin” niiden “inspiroimana”).

Laadukkaita kameroita

Ylläolevassa kuvasetissä on oman keikkasortimenttini sisällöstä vain pieni osuus eli niitä laitteita, joiden kautta pääsee luontevasti alleviivaamaan striimauksen kolmea pääpointtia: kuva, ääni ja nettiyhteys.

Oma koulutus- ja “ura”taustani on muuten kiteytetty tänne, jos sitä vasten joku haluaa arvioida alle kertyvää juttua. Lisäksi yleistä suhteutus/taustoitusta sen verran, että omaa striimaussortimenttiani ja sen avulla toteutettavaa striimausta esittelen ja vertaan lähinnä kännykkä- ja tablettistriimauksiin, jotka suuri osa ns. suuresta yleisöstä mieltää striimaamiseksi.

Ensimmäisessä kuvassa on kamera, tarkalleen ottaen Canon XA-25. Se liittyy tietenkin kuvaan ja toki jonkin verran myös ääneen.

Aloitin pienimuotoiset videotallennuspalvelut pikku hiljaa 2010-2011 pienellä Sanyo Xacti HD2000 -videokameralla. Ehkä joskus 2011 lopulla somekaveri-valokuvaaja Peter Forsgård tuli jossain vinkanneeksi Canonin uudesta semipro-kamera Canon XA-10:stä, jonka sitten ostinkin saman tien.

XA-10 osui tuolloin 2011/2012 kohdallani maaliin parissakin mielessä: sen hinta/ominaisuus-suhde oli erinomainen.

Ja ennen kaikkea se näkyi Livestream.comin mainoksessa, jonka slogan oli “HD livestream without PC” ja mainoksen aiheena Livestream Broadcaster (silloinen malli).

Olin nimittäin jo alkanut kiinnostua striimaamisesta kiitos mm. Twitterissä itsensä DIY (do it yourself) -guruksi esittelevän Ilkka Pirttimaan somessa raportoimien kokeilujen ja niiden perusteella laatimansa ohjeblogauksen. Mietitytti kuitenkin vielä kaikki laadukkaaseen striimaamiseen tarvittava PC- ja muu oheis”sälä”.

Koska Livestream käytti jo ostamaani kameraa moisen hd-striimaamista yksinkertaistavan uutuustuotteensa mainoksessa, niin arvelin sen olevan yhteensopiva ja uskalsin tilata Broadcasterin keväällä 2012 ehkäpä ensimmäisenä Suomeen.

Ja siitä se sitten aika pian oikeasti lähti, striimaaminen. (Ja XA-10 on edelleen käytössä.)

Kamera liittyy selkeimmin onnistuneen striimauksen pyhästä kolmiyhteydestä ( kuva, ääni ja nettiyhteys) kuvaan.

Kunnollisen videokameran optiikka ja kuvansäätömahdollisuudet ovat oleellisesti paremmmat kuin kännyköiden ja tableteiden kameroissa/kamerasovelluksissa. Optiikka mahdollistaa mm. zoomaamisen vaikka salin perältä puhujaan tai yksityiskohtaan screenillä ja striimissä kuva silti pysyy täysin terävänä.

Mutta kyllä kameralla on vaikutusta myös ääneen. Esimerkiksi omien kameroideni sisäinen mikrofonikin on parempi kuin kännyköissä ja tableteissa.

Lisäksi asiallisen videokameran XLR-liitäntään voi helposti tuoda tapahtumapaikan PA- eli äänijärjestelmän summaäänen, jolloin striimin seuraajilla ääni on usein parempi kuin tapahtumapaikalla olevilla.

Läheskään aina tapahtumatilassa ei kuitenkaan ole omaa PA- eli äänentoistojärjestelmää ja aika usein on niin, että siitä ei löydy summaulostuloa, jolloin striimaajalta pitää löytyä omat mikrofonit.

Kameran sisäinen mikrofoni, vaikka hyvä olisikin, mahdollistaa varsin harvoin laadukkaan äänen videoon. Mikrofoni pitää saada lähelle puhujaa/puhujia.

  • Seuraavassa laite/tuotelinkit johtavat sellaisten erikoisliikkeiden sivuille, joista olen saanut hyvää ja asiantuntevaa palvelua

Kameran jälkeen tulevassa kuvassa on muutama erityyppinen mikrofoni. Vasemman reunan kolme Infocrea-logollista laitetta ovat Sennheiser AVX Combo 3 -setin langaton kapulamikrofoni, kaulusnappi- tai itse asiassa minkälaisen mikrofonin tahansa langaton lähetin ja pienin kikkare on vastaanotin, joka on kiinni joko kameran tai mikserin XLR-sisääntuloliitännässä.

Pyöreä ns. painevyöhykemikrofoni DPA d:screet BLM4060 sopii esimerkiksi saman pöydän ympärillä istuvien panelistien tai muiden keskustelijoiden äänen tallentamiseen yhdellä mikrofonilla.

Oikean ylänurkan AKG C3000B on “isokalvoinen studiomikrofoni”, joka sopii vaikka pienemmän tilan yleisökommentteja tai -kysymyksiä keräämään. Siitä ostopaikasta eli nummelalaisesta St. Paul´s Sound Oy:stä kerrottiin: “Jos pitäisi yhdellä mikillä ja pienellä budjetilla ottaa, laittaisin AKG C3000 -isokalvomikin (herkkyys 25 mV/Pa) korkean kuorotelineen nokkaan ja suuntaisin yleisöön päin. Toki aina: mitä herkempi mikki sitä tarkempi saa olla jotta ei lähde kiertämään talon PA:sta.”

Seuraavan kuvan Shure SCM410E automaattinen audiomikseri mahdollistaa useamman mikrofonin äänen hallinnan helposti.

SCM410€ osaa pistää ulostuloon sen mikrofonin äänen, joka kulloinkin ottaa ääntä ja osaa myös siirtyä sujuvasti mikrofonilta toiselle niin, että ääneen ei tule katkoja. Tarvittaessa voidaan kutakin mikrofonia erikseen tai ulosmenoa säätää ns. lennossa tarpeen mukaan.

Mutta palataanpa takaisin kuvaan.

Eli yo. kuvasetin seuraavassa kuvassa on kikkareita, jotka auttavat tyypillisesti esitysläppäriltä screenille projektorin kautta menevien esitys”kalvojen” tai vaikka -videoiden siirtämisen sille samalla mikserille, jolla hoidetaan kameran/kameroiden kuva striimiin.

Oikeassa yläkulmassa on läppärin VGA-liitännän kahdeksi jakava Aten VS132A -“splitter” eli -jakaja. Esitysläppärin HDMI-lähdön puolestaan saa jaetuksi tarvittaessa vaikka neljäksi sen edessä olevalla Aten VS184A -jakajalla.

Kuvan vasemmassa reunassa on alhaalla pieni ja yksinkertainen HDMI-VGA-muunnin. Ja sen yläpuolella jo aika lailla monipuolisempi signaalinmuunnin eli Datavideo DAC-70. Se muuntaa ja skaalaa VGA-, HDMI- ja SDI-signaaleja… no, keskenään:-). DAC-70:llä voidaan esimerkiksi muuntaa esitysläppäriltä VGA-jakajan kautta tuleva signaali SDI:ksi, joka voidaan viedä pitkälläkin kaapelilla tyypillisesti salin takaosassa sijaitsevalle mikserille - ja säätää signaali mikserille arvoiltaan sopivaksi.

Tulkoon VGA:sta, HDMI:stä ja SDI:stä muuten todetuksi, että vain SDI-kaapeleiden liitännät ovat ns. kenttäkelpoisia. Sen lisäksi, että SDI-signaali voidaan viedä kaapelilla ilman lisälaitteita monta käytännön kuvaustilannetta ajatellen tarpeeksi pitkälle.

Seuraavassa kuvassa on 4:n sisääntulon videomikseri Sony MCX-500. Kuten linkin lisätiedot kertovat, videokuva voidaan viedä sille joko SDI- tai HDMI-liitännän/liitäntöjen kautta. Minkä jälkeen voidaan helposti valita, minkä kameran kuva lähtee “lähetykseen” (tai tallennukseen). Niinikään voidaan yhden kameran (tai screenin) kuva helposti pistää toisen kuvan sisälle (“PiP” eli kuva kuvassa -toiminne) ja toteuttaa muitakin editointityyppisiä “kikkoja”.

MCX-500:aan siirryin vasrsin pian ensimmäisen “rautamikserini” eli Roland V-1HD:n jälkeen - monipuolisempien ominaisuuksien lisäksi - muutamasta kenttäkelpoisuussyystä: SDI, tukevuus/kestävyys sekä helppo kiinnitettävyys kamerajalustaan.

(Esimerkiksi läppäreillä toimivia monipuolisiakin mikseriohjelmistoja on toki saatavilla ja myös ilmaiseksi eli “avoimena koodina”. Niitä en itse kuitenkaan pidä riittävän kenttäkelpoisina, johtuen lähinnä siitä läppäristä rimpulaliitäntöineen.)

Kuvaa ja ääntä on siis saatu jo mikserille asti ja yhdisteltäväksi nettiin lähetettäväksi striimiksi. Ennen striimiin lähtöä kuva kuitenkin tallentuu mikserin SD-kortille.

Päästään siis kolmanteen pointtiin: nettiyhteyteen.

Seuraavassa kuvassa ei kuitenkaan vielä ole nettiä, vaan pari livestriimausenkooderia eli musta Teradek VidiU Pro ja punainen Livestream Broadcaster Pro.

Livestream Broadcasterilla striimaus onnistuu vain Livesream.comiin, ja sinne striimaukseen se tarjoaa joitain lisätoiminteita verrattuna Teradekin laitteeseen, josta siitäkin löytyy esiasetukset mm. Livestream.com-striimauksiin.

Tereadek VidiU Prosta löytyy esiasetukset muutamaan muuhunkin paljon käytettyyn striimausalustapalveluun (kuten Ustream.tv) ja sillä striimaus onnistuu itse asiassa minne vain, jonne se onnistuu striimausprotokolla RTMP:llä (real time messaging protocol).

Striimausenkooderi rankasti yksinkertaistettuna muokkaa ja pakkaa videon sellaiseksi, että striimipalvelin osaa sen ottaa vastaan ja jaella edelleen striimin katselijoiden päätelaitteiden ymmärtämässä muodossa.

HD-laatuinen striimi eli ym. enkooderit tarvitsevat nettiin päin kaistaltaan riittävän ja asetusten puolesta kelvollisen yhteyden, mieluiten kiinteän eli tyypillisesti RJ45 -liitännästä ethernet-kaapelilla tavoitettavan.

Yllämainituille striimausenkoodereille kelvollista nettiyhteyttä on kuvattu täällä. Yleensä sellainen tapahtumia järjestävistä paikoista löytyy, vaikka joissain siitä joutuukin maksamaan hinnan jossa todellakin on katetta:-)

Joskus kuitenkin käy niin, että tapahtumapaikalla ei kerta kaikkiaan ole minkäänlaista omaa yhteyttä. (Näin oli mm. pari vuotta sitten kahden it-ammattilaisen avioliittoon vihkimistilaisuudessa metsän keskellä kosken rannalla, mistä tilaisuus striimattiin muulle juhlaväelle. Kosken rannalle olivat hääparin ja vihkijän lisäksi vaeltaneet vain todistajat, striimaaja ja valokuvaaja.)

Sellaisia - ja arkisempiakin - tilanteita varten on varalla mm. tuhti 4G-antenni (josta osa näkyy seuraavan kuvan vasemmassa reunassa) ja parin operaattorin 4G-yhteydet. Ja koska 4G-yhteys kussakin paikassa hoituu tyypillisesti yhden tukiaseman kautta, niin sitä saattaa joskus olla kuormittamassa isokin joukko.

Kuvassa keskellä on 4G-reititin, joka CloudStreet Oy:n kehittämänä ratkaisuna takaa Soneran 4G-yhteydellä 5 Mbps (5 miljoona bittiä sekunnissa, siis) yhteyden nettiin päin.

CloudStreet tuli tutuksi huhtikuussa 2014, jolloin OP:n silloin remontin alla olleella pääkonttorilla pidetyn tilaisuuden striimaus jouduttiin toteuttamaan 4G-yhteydellä. Vaikka testissä 4G-yhteys oli näyttänyt hyvinkin riittävältä, saliin kertyneet toistasataa nettiaktiivia kuitenkin tukkivat tukiaseman eikä striimi päässyt läpi lainkaan.

Onneksi CloudStreetin perustaja Mika Skarp otti yhteyttä (ehkä jo “striimin” aikana), ja varsin pian oli Infocrea Oy:n striimausrautapaletissa mukana myös varmennettua 4G-uploadkaistaa.

Kuvan oikeassa reunassa on lisänettiresurssina vielä Elisan 4G-SIMmillä varustettu “nettitikku” antennilisäliitännällä ja reititin, molemmat suomalaisen TeleWellin laitteita.

Kuvat ja striimin kolme tärkeää pointtia on nyt läpikäyty…

(Paitsi että “bonuskuva” oli unohtua:-). Se on BSS Audion AR-133 -“DI-box”, jota joutuu joskus käyttämään mm. maadoitukseltaan “huonon” sähköjärjestelmän audiokaapelissa kulkevaan äänisignaaliin indusoiman “verkkopörinän” poistamiseksi.)

  • Tämä hidastelublogaus saattaa jatkuakin joskus, jos vaikkapa alas tulee jonkun tekosyyn siihen antava kysymys tai kommentti. Kuviakin voi tuonne ylös siinä tapauksessa tulla lisää.

Tämä “slowblogaus” aloitettiin 4.1.2018 illansuussa. Sitä päivittiin pienissä erissä fiilisten ja mieleenjuolahdusten mukaan 11.1.2018 klo 20:45 asti (toistaiseksi).

Kommentit